Olen jo jonkinaikaa kokeillut omia siipiäni. Ne ovat olleet yllättävän vahvat. Vaikka välillä onkin liidelty hyvinkin matalalla ja joskus syöksytty päistikkaa puuhun. Mutta ne ovat kantaneet minut tähän asti. Siipirikkoja matkan varrelle silti tulevaisuudessakin luultavasti mahtuu. Mutta ne ovat kantaneet. <3
Kaikenlaista osumaa siipeni ovat saaneet kyllä elämäni matkan varrella. En voi vielä sanoa niiden olevan täysin ehjät, mutta jonain päivänä. Jonain päivänä tahdon että siipeni nostavat minut vielä upeaan nousuun.
Yritän taas kirjoitella hieman useammin, jos joitakin vielä kiinnostaa höpötykseni täällä? Ainakin tuntuu että olen jossain törmännyt vihdoinkin säkilliseen kirjoitusinspiraatiota. :--)
<3: Roosa
(ja anteeksi ylenpalttinen linnunpoikas- ja siipiteema, se vain jotenkin sopii ajankohtaisaiheisiini. :D)